On se kumma... töissä työkaverin kanssa huhkin lumitöissä jotta saatiin talon auto pois pihasta ja kun mä kotiin pääsin niin aloitin lumityöt jotta sain auton pihaan! Nyt on kyllä hyötyliikuntaa harrastettu enemmän kuin laki sallii laiskan ihmisen kohdalla!
Tänään on ollut kyllä kunnon myräkkäpäivä! Vanhemman poikani harjoitukset jäivät välistä sillä äitini oli poikia hoitamassa ja kun yksin kertaisesti asumme ilmeisesti maalla ( matkaa kaupungin keskustaan n. 3km) ei lumiaura ollut osannut vielä tänne asti tulla. Itseasiassa se aura-auto ei ole vieläkään osannut tulla...liekö lukenut blogiani ajatuksistani juuri kyseistä ammattiryhmään suuntautuneista ennakkoluulostani.. No anteeksi naapurit, olen ehkä saattanut juuri tuon tuiki tärkeän henkilön ( tässä kelissä) mielen pahoittaa.... Niin siis poikani harjoitukset jäivät väliin sillä äitini ei yksinkertaisesti rohjennut lähteä täysin pöppöröisiä teitä ajelemaan lapseni kyydissä. Tiedän, olen aika turhan tarkka mutta haluan että jos lapseni ovat jonkun muun kyydissä kuin minun tai mieheni niin haluan että minulle ilmoitetaan ovatko päässeet paikasta A paikkaan X ja mahdollisimman nopeasti kiitos. Tunnustaudun olevani hyvin heikkohermoinen lasteni suhteen. Mutta ne ovat minun aarteita, kalleimpia mitä minulle on koskaan annettu joten niitä varjelen myös sen mukaan.
Poikani olivat kyllä aivan innoissaan lumen megavyörystä! takapihalle oli jatkettu jo aloittamaa linnoitusta. Nyt kävin valitettavasti sieltä poistamassa haravan ja lapion ja te naapurit, joilta pulkka puuttuu, löytyy meidän takapihalta. Sinne linnoitukseen nimittäin oli isketty kolme pulkkaa pystyyn lumipallo esteiksi ja meiltä löytyy omasta takaa ainoastaan se yksi pulkka. Mutta täytyy myöntää että aikasta hienon linnoitusen pojat olivat saaneet aikaiseksi silti vaikka ovatkin paikasta Ö käyneet hakemassa lisävarustelua. Nyt en viistinyt lähteä puimaan kenen pulkka aihetta, sillä lapseni nukkuvat jo.
Lumisiin tunnelmiin.... Hyvää yötä!